Käsitöitä, tuunailua, chihuja ja muita koiruuksia, Michilandian kuulumisia, puutalon sisustamista, Peikkokukkulan luontoa, puutarhaa, palasia Chilestä, pohdintaa ja rakentamista, pienen pojan touhuja...

maanantai 21. lokakuuta 2013

Menninkäisen maisemissa

Missä se pieni menninkäinen luuraa?


Peikkokukkulan talon edessä se pikkuinen pruhjuhousu pyllistelee äidin tekemässä pöllövillapaidassa. Tässä näkyy talomme takaovi. Se on sisäänkäynti työhuoneeseeni ja siitä edelleen keittiöön. Tämä osa oli ennen pikkuinen 4x5 m kokoinen mökki, jossa oli 4x2 m kokoinen veranta. Katoimme entisen verannan, jotta minä sain työtilaa ja entinen mökkiosa on nyt keittiötä. Talon rakensimme mökkiin kiinni niin, että nyt se on osa taloa. Entinen pääsisäänkäynti on siis nykyään takaovi. Tällä puolella kuitenkin on hienoimmat maisemat: tulivuorijono ja laaksot sekä kukkulat. Etuoikealla näkyvän sypressin istutimme pikkutaimena ja ajattelin, ettei se koskaan kasva isoksi! Nyt se on monta metriä korkea puu. Oven molemmin puolin on betonista valetut kukkapenkit. Aluksi niissä oli kukkia, mutta nyt ne on vallannut muraatti ja matalat palmut. Hyvä niin, sillä niitä ei tarvitse hoitaa eikä juuri kastella. Etualalla näkyvät kukassa olevat talviot. Ne ovat lähes ainoita kukkia, jotka täällä kovassa ravinteettomassa maassa pärjäävät.

Mökin vasemmalla puolella juuri kuvan ulkopuolella on vesitankki, johon keräämme sadeveden katon siltä puolelta. Tankista kulkee letku (näkyy kuvassa) matalammalla olevaan varastoome, jossa meillä on pesukone. Käytämme nykyään sadevettä vaatteiden pesuun, sillä kaivossamme on vain vähän vettä. Odotamme jo toista vuotta syvemmän kaivon porausta. Olemme kunnan listalla, mutta lista on piiiiitkä. Kaikki täällä ovat nykyään lähes ilman vettä, koska mitä ilmeisimmin maanjäristys muutti vesisuonien paikkoja :(


Työhuoneen ovelta on tällaiset näkymät Yumbelin suuntaan.


Työhuoneen vieressä kasvaa villinä sitruunamelissaa, maustefenkolia, mangoldia, ruusuja ja rikkaruohoja.

Tällaiset ovat meidän menninkäisen maisemat.

lauantai 19. lokakuuta 2013

Turkoosi viikonloppu

Nyt kun Dominic kävelee, juoksee ja leikkii kaikki päivät sekä ottaa vain yhdet päiväunet, virta alkaa loppua iltaisin jo kahdeksalta. Dominic on nyt mennyt parin viikon ajan kahdeksan maissa nukkumaan ja kyllä on todella outoa, kun minulla on ensimmäistä kertaa yli vuoteen omaa aikaa iltaisin!


Jos vielä nettiyhteys toimisi paremmin, niin tässähän voisi oikein alkaa rällätä "ylimääräisellä" ajalla ja tehdä kamalan paljon postauksia, heh! Vai käyttäisinkö tämän ajan tehokkaasti ja siivoaisin kotia? No, tänä iltana teen postauksen!


Ostin Suomenreissulla Ikeasta turkoosit aurinkokennovalaisimet. Ne ovat aivan ihanat ja valaisevat hyvin.


Suomesta ostin myös Dominicille turkoosin hatun, joka suojaa hyvin auringolta.


Domskun lempipihalelu on tuo musta kärry. Sitä työnnetään ja vedetään. Sen päällä istutaan ja seistään. Tehdään töitä, kuten haetaan pyykkejä narulta sekä huvitellaan.


"Anna isi vauhtia!" 


Turkoosit velourhousut by Petronella.


Kiikaa, kiikaa, äitikin keinuu turkoosissa paidassaan.

Iloa sunnuntaihin!

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Vaaleanpunaista arkirakkautta


Peikkokukkulan prinssillä on fuksia uima-allas...


 ...jonka ympärillä on vaaleanpunainen moskiittoverkko.


Peikkokukkulan iltapäivät ovat jo kuumia...


ja pikkumiehen mielestä on hauskaa plutia!


Gazebon varjossa on mukavaa herkutella vaaleanpunaista marenkinkakkua.


Tämä on Peikkokukkulan tyypillisin herkku. Marenkilevyn päälle laitan paljon hedelmiä tai marjoja, vispaan yhden kermapurkillisen vaahdoksi ja sekoitan siihen purkillisen maustamatonta jogurttia. Vaaleanpunaista arkirakkautta miehilleni!

maanantai 14. lokakuuta 2013

Ja tontun voittaa...

Tänä aamuna onnenpoika ehti järjestää tonttuarvonnan!



Tonttujen "kauneuskilpailussa" parhaiten menestyivät numerot 1 ja 6. Tässä kuvassa tontut ovat teidän äänestämässänne järjestyksessä. Minun kävi sääliksi Plösönenä-raukkaa, joka ei saanut yhtään ääntä.

Äänestyksen tulos oli minulle suuri yllätys. Itse en pitänyt Puusilmästä lainkaan ja se tulikin ykköseksi! Minun suosikkini olivat kuvassa näkyvät neljäs ja viides tonttu. Koska ykkösestä pidettiin ylivoimaisesti eniten, aion tehdä niitä ja lisäksi hymynaamoja karvakulmilla.

Mutta nyt arvontaan!




Onnenpojan hatussa on kaikkien arpalipukkeet.


Ensimmäinen Dominicin nostama lipuke on voittoarpa.

 ...Ja voittaja on Noora-Ziu:

Ihania!!! Itse tykkään tontuista 5-8, eniten 6 & 7, mutta 6 on ihanin! 

Itse en pidä ollenkaan muovisilmistä, mieluummin sitten puusilmät. Vaan makuja on monia... Mielestäni tontuissa on nyt jo paljon tekemistä ja ovat mahtavia sellaisenaan! 
Mielestäni eivät kaipaa enää kulkusta eivätkä toiseen käteen mitään. 

Mielenkiintoista nähdä kehitysprosessia! -Noora


Noora, laita minulle sähköpostia, niin saan Kuutostontun lähtemään sinulle! Sillä kyllä on jo kulkunen lakissaan, mutta voit poistaa sen itse, jos et siitä tykkää.



Onnenpojan mielestä arpominen oli niin hauskaa, että sitä voisi jatkaa pidemmänkin aikaa, mutta jätetään toiseen kertaan, kun on taas jotakin arvottavaa :)

torstai 10. lokakuuta 2013

Chihuahuakorut


-


Tein Fimo-massasta joitakin chihuahuakoruja. Näitä voi tilata Michilandiasta 7 eurolla!
(koira-aiheiset tuotteet ihmisille)

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Lisää vaatetuunailua

Tässä on pojalla jalassaan vanhasta puuvillaneulepuserostani ommellut villahousut!

tiistai 8. lokakuuta 2013

Housut pojalle vanhasta velourhupparista

Minulla oli vanha harmaa velourhuppari, jota en koskaan käyttänyt. Se oli liian lyhyt ja leveä. Kangas oli kuitenkin tosi mukavan tuntuista. Leikkasin hupparista 80-senttiset housut. Takalahkeisiin laitoin mustaa fleeceä, koska velouria ei riittänyt.


Leikkasin trikoopaloista tuollaisen mäyrän/myyrän...kumpi sen on? Inspiraationa toimi Mauri Kunnaksen kuvitus.



Dominic arvosti äidin vaivannäköä ja kiinnitti heti huomionsa otukseen.


"Tapu-tapu, hyvä äiti!" sanoo Dominic.


Tässä tehdään kermavaahtoa kakun päälle otushousut jalassa.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

TONTTUÄÄNESTYS!

Tiptaptiptap...tarvitsen taas teidän mielipiteitänne! Valmistelen tonttuja myyntiin pariin joulutapahtumaan. Ongelmana nyt ovat KASVOT. En osaa päättää, millaiset kasvot tekisin näille tonttuloille.  Osallistu äänestykseen ja voita itsellesi tonttu!

 Osallistujat:

 1. puusilmä ja puunenä 2. helminenä ja muovisilmät 3. plösönenä ja muovisilmät 4. hymyhuuli ja muovisilmät

5. tussisilmä ja tuppisuu 6. tussikulmakarva ja hymyhuuli  7. karvakulma ja tuppisuu 8. tussikulma ja tuppisuu

ELI:

Kulmakarvat tussilla vai karvoista?
Silmät tussilla, muoviset vai helmet?
Nenä maalilla vai helmi?
Ilman suuta vai suulla?
Tuppisuu vai hymyhuuli?

JA:
Kulkunen lakkiin vai ei?
Jotain yhteen käteen vai ei?

LISÄKSI:
Onko sinulla parannusehdotuksia näihin tonttuihin?

Vastanneiden kesken arvotaan tonttu. Voittaja saa sen tontun, jota on äänestänyt.

P.S. Olen suunnitellut myös muoritontun, mutta sen näytän myöhemmin.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Syntymäpäivälahjani


Näin syntymäpäiväni iltana tahdon näyttää teille, mitä sain mieheltäni lahjaksi.


Käymme silloin tällöin Concepcionissa lauantain romumarkkinoilla. Helmikuun lopulla ostimme sieltä vanhan ompelukoneen. Aloimme jutella myyjän kanssa. Hän kertoi, että hänellä on myynnissä vanha iso posliininukke, jonka niskassa on tähti. Tiesin heti, mistä on kyse. Sanoin, että tahtoisin nähdä sen. Mies kertoi tuovansa sen seuraavana lauantaina.


Seuraavana lauantaina menimme markkinoille jännittyneenä. Mies tervehti meitä tuttavallisesti. Pyysimme saada nähdä nuken. Mies kertoi, ettei viitsinyt tuoda sitä, ettei se menisi rikki. Jaaha. No milloin voisimme nähdä sen? Hän kertoi, että voisimme tulla katsomaan sitä hänen luokseen jokin arkipäivä. 


Yhtenä päivänä sitten menimme hänen luokseen. Hän asuu aivan uskomattomassa romukasassa! Nukke oli osina laatikossa. Sillä oli alkuperäiset sukat ja kengät. Aidoista hiuksista tehty alkuperäinen peruukki oli irrallisena. Nuken hinta oli Euroopan tai USA:n hintoihin verrattuna edullinen, mutta kuntokin huonompi. Minulla oli kuitenkin mennyt feria huonosti tänä vuonna, joten sanoin, etten voisi ostaa nukkea vielä, mutta alkaisin säästää rahaa ja ostaisin sen tulevaisuudessa, jos hän ei olisi myynyt sitä kenellekään. Loin nukkeen haikeita katseita ja pyysin miestä pitämään siitä hyvää huolta, ettei se vaan rikkoutuisi.


Toukokuussa sitten mieheni soitti myyjälle ja kysyi, oliko nukke yhä myynnissä. Oli se. Mieheni jopa sai tingattua hintaakin alemmas. Sanoin, että ostaisin nuken. Mies lupasi laittaa nuken kokoon. Menimme hakemaan nukkea sovittuna päivänä. Nukke oli yhä osina laatikossa. Mies sanoi, ettei ollut ehtinyt tehdä sille mitään. Voisimmeko tulla uudestaan viikon päästä? Minä tulin epäluuloiseksi. Mies ei tahtoisikaan myydä sitä. Viikon verran me sitten mietimme, että taisi jäädä nukke saamatta. Kun sitten menimme nukkea hakemaan, se oli kasattu, mutta huonosti. Kaikki jäsenet roikkuvat löysinä ja pää katsoo alaviistoon. Minä kuitenkin nappasin nuken kainalooni, enkä enää päästänyt siitä irti. Mieheni maksoi nuken.

Kun jäimme kahden, mieheni sanoin minulle:" Hyvää syntymäpäivää!" Minä naurahdin ja sanoin, että se on lokakuussa. Mieheni sanoi, että hän tiesi, miten paljon tahdoin sitä nukkea ja koska hän ei tahtonut odottaa lokakuuhun saakka sen antamista, niin minun pitäisi muistaa syntymäpäivänäni, että hän on jo lahjan antanut. Eli näissä kuvissa nyt näette syntymäpäivälahjani, jonka sain jo toukokuussa!

Valkoinen mekko on keskeneräinen. Se on tehty kahdesta vanhasta tyynyliinasta. Kaulukseen olen ajatellut ommella kuvissa näkyvän pitsin. Se on mummoni äidin virkkaama mamelukin pitsi. Myös alushame pitää ommella, kunhan ehdin. Teen myös mamelukit. Nyt nukella on jalassaan Dominicin vanhat trikoohousut.
Nukessa on muutenkin paljon laittamista. Jäsenet pitäisi kiinnittää kunnolla tiukasti, peruukki pitäisi laittaa päähän, sormia pitäisi korjata jne. Hankalin juttu on silmämekanismi. Silmät liikkuvat sivusuunnassa "flirttailevasti", mutta silmäluomet ovat irti, joten nukke ei nuku. Mekanismi on kuitenkin niin hankala, että se tarvitsisi asiantuntijan. Chilessä tuskin sellaisia on. Itse en uskalla sorkkia. Meinaan laittaa osan hyvään talteen, sillä eihän sitä koskaan tiedä!

Nukke on Simon & Halbig 117 n. Pää on posliinia ja vartalo kompositiomassaa. Korkeus on yli puoli metriä. Nukke on tehty 1910-luvulla.  (Lisää tietoa löytyy netistä.)

Kiitos vielä miehelleni UPEASTA lahjasta!


 Loppuun vielä kuva yläkerran salista. Tässä huoneessa nukke asuu. Matolla seisoo Suomesta ostamani vanha terrieri.

Heilu keinuni korkealle!

Tänään on syntymäpäiväni. Juhlin sitä keinumalla Peikkokukkulalla.




Muistatteko, kun kerroin, että mieheni järjesti yllätystekemistä lapsille Dominicin synttäreille? Hauskaa oli lapsilla...mutta on vauhti kelvannut aikuisillekin!

torstai 3. lokakuuta 2013

Sankarin touhuja


Sankari esitteli serkkujensa lapsille puista kuorma-autoaan. Huomatkaapa hienot valkoiset kengät, jotka Dominicin kummitäti toi USA:sta!


Tämä vuoden vanhempi sukulaispoika auttoi lahjojen avaamisessa.


Illalla juhlien jälkeen pieni sankari oli ihan väsynyt.

Nyt on 1-vuotisjuhlat juhlittu täällä blogissakin ja siirryn muihin aiheisiin!

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Junarata

Ostin Suomesta Brion junaradan pojalle. Syntymäpäivän iltana 12.9. annoimme lahjan.


Dominicin mielestä junakin on auto. Kauhea pärinä käy, kun junalla ajetaan pitkin lautalattioita. Junaradalla juna ei pysy hetkeäkään.


Jätin junaradan yläkertaan makuuhuoneeseemme. Junaradalla leikitään joka aamu herättyä. Yläkerrassa on korillinen muitakin leluja. Näin lelut pysyvät aina tuoreina, kun kaikilla ei voi leikkiä koko ajan.

Pieni välitiedote

Dominic nukkuu päiväunia ja meillä jostain syystä toimii netti. Olen vastannut kaikkiin Michilandian tiedusteluihin....joten TADADAA! Ehdin vastata joihinkin kommentteihinne viimeisiin postauksiini. Jos jotakin kiinnostaa lukea vastauksiani, niin nyt siellä on niitä....lyhyitä ja ytimekkäitä. Enää ei ole aikaa satuilla niin kuin vuosi sitten ;) Anteeksi kauheasti, ettette saa vastauksia aina tuoreeltaan, ettekä aina ollenkaan. Ei vaan aika riitä!

Tässä on mannekiinina Elvira "Chiva". Sillä on yllään Michilandiaan tulevan uutuusmantteli. Kuvia ei vielä ole nettiputiikissa, mutta saa sitä jo tilata, jos joku bongaa tämän kuvan.